Ajankohtaiset uutiset, tiivistelmät ja selkouutiset yhdestä paikasta.
S-Pankki on ilmoittanut tekevänsä ostotarjouksen Oma Säästöpankista. Naisten osuus suomalaisissa pörssiyhtiöissä hallitusten jäsenistä on noussut 37 prosenttiin, mikä…
Tällä sivulla näet saman uutisaiheen uusimmat jutut yhdestä näkymästä. Kooste päivittyy automaattisesti, kun aiheesta julkaistaan uusia uutisia.
Suomi pyrkii saamaan EU:lta 35 miljoonan euron rahoituksen droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmien hankintaan. Hallitus päätti asiasta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Rahoitus parantaa valvontakykyä itärajalla ja Suomenlahdella vuosina 2027–2029. EU kattaa 90 prosenttia hankintakustannuksista.
Tästä pääset Uutiskoosteen eri vaiheisiin. Vihreänä näkyy viimeisin tänään päivitetty kooste. Harmaat näkymät aktivoituvat, kun niihin on julkaistu tämän päivän kooste.
Suomi pyrkii saamaan EU:lta 35 miljoonan euron rahoituksen droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmien hankintaan. Hallitus päätti asiasta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Rahoitus parantaa valvontakykyä itärajalla ja Suomenlahdella vuosina 2027–2029. EU kattaa 90 prosenttia hankintakustannuksista.
Aiheesta on julkaistu 4 juttua, 4 eri lähteestä, viimeisin päivitys 9.4.2026 klo 15:50, pääluokka Politiikka.
Aihetta seuraavat tällä hetkellä erityisesti Savon Sanomat, MTV Uutiset, Iltalehti.
Viimeisimmissä päivityksissä painottuvat muun muassa Suomi hakee EU-rahoitusta droonien torjuntaan • Suomi hakee 35 miljoonaa euroa droonivalvontaan EU:lta • Suomi hakee rahoitusta droonipuolustukseen.
Suomi hakee EU-rahaa drooneille
Suomi hakee 35 miljoonan euron rahoitusta EU:lta. Rahoitus käytetään droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmiin. Tavoitteena on parantaa valvontakykyä itärajalla ja Suomenlahdella. Hankinnat ajoittuvat vuosille 2027–2029. EU kattaa 90 prosenttia kustannuksista.
Suomi pyrkii saamaan EU:lta 35 miljoonan euron rahoituksen droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmien hankintaan. Hallitus päätti asiasta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Rahoitus parantaa valvontakykyä itärajalla ja Suomenlahdella vuosina 2027–2029. EU kattaa…
Suomi hakee EU-komissiolta 35 miljoonaa euroa droonien valvontajärjestelmien hankintaan. Rahoitus parantaa Rajavartiolaitoksen kykyä valvoa drooneja itärajalla ja Suomenlahdella.
Suomi pyrkii saamaan 35 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komissiolta droonipuolustuksen kehittämiseen. Rahoitus käytetään droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmien hankintaan, parantaen rajavalvontaa itärajalla ja Suomenlahdella. Hankintojen on suunniteltu tapahtuvan vuosina…
Suomi pyrkii saamaan Euroopan komissiolta 35 miljoonan euron lisärahoitusta droonien torjuntaan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki päätöksen asiasta torstaina.
Suomen luotetuin epäluotettavan uutisoinnin lähde.
Uutiskaista käyttää välttämättömiä evästeitä palvelun toimintaan. Voit hyväksyä kaikki evästeet tai muokata asetuksia. Lue lisää.
Voit valita, mitä evästeitä Uutiskaista saa käyttää. Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä sivuston toiminnan vuoksi. Tilastollisia ja markkinointievästeitä käytetään vain suostumuksellasi. Lue lisää tietosuojakäytännöstämme.
Turun yliopiston siitepölytiedote 08.07.2026 TILANNE Heinät kukkivat koko maassa ja pujo maan etelä- ja keskiosissa lämpimimmillä kasvupaikoilla. Heinien siitepölymäärät vaihtelevat maan etelä- ja keskiosissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vähäisistä kohtalaisiin. Lapissa heinän siitepölymäärät ovat vielä vähäisiä. Pujon siitepölymäärät ovat nousseet poutaisimmilla alueilla kohtalaisiksi, etenkin aamupäivisin. Muutoin määrät ovat maan etelä- ja keskiosissa vähäisiä. Cladosporium-homesienen itiöpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti ja viilennyt sää on laskenut määrät nyt vähäisiksi koko maassa. ENNUSTE Heinien kukinta jatkuu koko maassa ja pujon maan etelä- ja keskiosissa. Heinien siitepölymäärät noussevat poutaisimmilla alueilla maan keskiosissa runsaiksi jääden muualla maassa kohtalaisiksi. Lapissa heinien siitepölymäärät jäänevät edelleen vähäisiksi. Pujon siitepölymäärät nousevat maan etelä- ja keskiosissa ajoittain kohtalaisiksi. Pitkäkestoiset sateet laskevat ilmassa olevan siitepölyn määrän nollatasolle, mutta poutasäällä määrät kohoavat jälleen.